Moi... taas kerran...
Yllä on siis kuvia, jotka enemmän ja vähemmän laittavat pakettiin koko puolen vuoden, mitä en ole pitänyt tätä blogia elossa. Puoli vuotta vierähtikin pääasiassa Radio Cityllä, jossa siis olin työharjoittelussa. Harjoittelu alkoi viime päivitykseni aikaan ja loppui vuoden vaihteessa. Harjoittelu kyseisessä mediassa oli todella kohdallaan.
Opin harjoittelun aikana useita uusia työskentelymenetelmiä niin radiossa kuin myös netissä. Haluaisin korostaa erityisesti nettiä, koska Radio Cityllä opin ymmärtämään internetissä tapahtuvaa journalismia paljon paremmin. Ja kehityin huimasti kirjoittamisessa, koska työhön kuului päivittäin nettijuttujen kirjoittamista. Cityllä opin yleisestikkin ajattelemaan paljon laajemmin juttuja ideoidessani ja haastatteluja tehdessäni. En ole missään vaiheessa sanonutkaan, että olisin valmis ammattilainen alalla, mutta silti on pakko myöntää, että yllätyin siitä kaikesta uudesta mitä opin yhdestä ja samasta paikasta. Radiota muutenkin kuuntelen nykyään jotenkin eri tavalla. Ennen en niinkään kritisoinut toimittajan kysymyksiä niin rankasti, mutta nykyään mietin jokaisen haastattelun kohdalla, että oliko kysymys esitetty hyvin ja olisiko jotain muuta pitänyt kysyä.
Tässä muutamia juttuaiheita, joita tein Radio Cityllä:
Tekemäni tutkivan journalismin kohokohta: Vaalipallot ennustava: Kokoomukselta ilmat pihalle
Lisäksi tässä muutama audio, jotka löytyvät Cityn sivuilta:
Kulunut puolikas vuosi on ollut tosi antoisaa aikaa, mutta myös samaa aikaa hyvin rankkaa. Syksyllä aloin viimeistään asettumaan oikeasti Helsinkiin ja arkipäivät alkoivat tuntua arjelta. Hyvä niin, mutta oli kuitenkin rankkaa, että tyttöystävä ja ystävät muutenkin ovat niin kaukana. Pari hyvää ystävää Helsingistä löytyy tällä hetkellä, mutta oli jotenkin shokeraavaa tajuta syksyllä, että kaikki ennen elämänsä ympärillä pyörineet asiat olivat poistuneet. En sitten tiedä, että oliko syksy jonkinlaista kaamosaikaa minulle juuri tämän takia. Tullut myös sitä harmiteltua, että olisiko sitä kenties saanut vielä enemmän harjoittelustaankin irti jos oma elämä ei olisi muuten ollut niin hektisessä tilanteessa silloin. Mutta jossittelut ovat vain jossitteluja! Olen silti hyvin hyvin tyytyväinen harjoitteluun ja kaikkeen kokemaani. Työporukka oli niin mahtava, että pitää vaan toivoa, että myös seuraavissa paikoissa olisi yhtä hyvä meininki.
Työpaikasta puheen ollen... Olen tällä hetkellä onnellisena työttömänä. Ei hätää, en ole mikään laiskotteleva sossupummi! Olen hakenut lähes päivittäin töitä enkä sossusta viitsi edes hakea tukea koska freelancetyön takia pitäisi lähettää tuhat erilaista selvitystä työhistoriasta. Olen hakenut mitä erilaisimpiin paikkoihin niin työn kuin myös työpaikan sijainnin osalta. Jotkut työhakemukset ovat olleet enemmän harkittuja ja toiset (aika monet) eivät niin harkittuja. Mutta pitää sanoa mieluummin kyllä kuin ei! Se on mun motto tällä hetkellä. Eilen kävin työhaastattelussa ja heti työhaastattelun jälkeen laitoin työhakemusta yhteen toiseen paikkaan. Ei pidä tuomita tuuliviirinä, oon vaan huomannut, että täällä Helsingissä on hyvin petollista kilpailua työpaikoista. Mistään työpaikasta ei voi olla varma vaikka kuinka mahdolliselta työllistyminen tuntuisikin.
Mutta mä oon tehnyt nyt uuden ylösnousemuksen täällä bloginkin suunnalla, joten kannattaa odottaa edes joskus tekstin ilmestymistä tänne!
Hyvää ystävänpäivää, halikaa ja tehkää kaikkea muuta lässynlää nössöä toistenne kanssa!
 |
| Eilen oli muuten hieno päivä! |
Yeeeees, vihdoinkin tullu uutta päivitystä!! Ja hyvä sellainen;)
VastaaPoistaOdotinkin tuota kuvalitaniaa selatessa, että milloin meidän yhteiskuva ilmestyy;)
Ikävä!!
Mei kuva on just paras! Miss u beib
VastaaPoista