Viimeiset hetket Suomessa

Takana oikein mukava ja sekava viikko Imatralla. On ollut mukavaa nähdä sukulaisia ja ystäviä, mutta on ollut todella inhottavaa hyvästellä heidät. Asuessani Helsingissä en varmaan muutenkaan ole nähnyt näitä ihmisiä yhtään useammin, kuin mitä tulen nytbEspanjaan muuttaessa näkemään. Kuitenkin jotenkin se, että muuttaa toiseen maahan tuo aivan uuden merkityksen sanoille "nähdään joskus", kuin mitä se on ennen tarkoittanut. Ja vihaan hyvästejä koska olen niissä huono. 

Oltiin vanhan Imatran ystäväni kanssa kaupungilla. Nyt kun molemmat asutaan muualla niin oltiin oikeutettuja turistikuvaan.

Tulevasta viikosta tuskin tulee yhtää helpompaa kuin tästä kuluneesta. Lähden huomenna perjantaina Turkuun. Turusta suuntaan Helsinkiin ja sieltä viimeiseksi Suomi-viikonlopuksi Tampereelle (jossa tulen olemaan täysi turisti). 

Paljon hyvästejä yhä luvassa ja Helsingissä myös odottaa käden vääntäminen kaikenlaisten virastojen kanssa. Ja sitten tiistaina 1. lokakuuta lennän klo 6.40 Berliinin kautta uuteen kotiin, Teneriffalle.

Tääl eletään vaan kerran ja aattelin elää nyt sen verran, kun haluun enkä herran pelossa koittaa vaan sinnitellä elossa. Nousuu ja laskuu, mieluummin ylilyöntei ku tasapaksuu.