Work baby work

Pakko kyllä myöntää, että meikäpoika ei kauaa jäänyt pölyyntymään omiin kotinurkkiinsa. Olen tutustunut aivan mahtaviin ihmisiin melkeinpä joka päivä ja olen saanut kehiteltyä jo jonkinlaista tulevaisuutta itselleni! 

Eilen aamulla oli täyttä tuskaa herätä ja nostaa itsensä sängystä. Pakko kuitenkin oli koska työhaastattelu odotti klo 10 Lauttasaaressa! Menin hyvissä ajoin Lauttasaareen, mutta tyypillisesti hävitin itseni jälleen kerran. Kiersin ainakin kolme korttelia turhaan, jotta löysin haastattelupaikan (huom. työhaastattelupaikka oli melkein bussipysäkin vieressä). Seikkailu oli kuitenkin sen arvoista, koska tulin pois työhaastattelusta työpaikkaa rikkaampana! Teen siis nykyään myyjän töitä Vuokra-Apu Henkilöstöpalvely Oy:llä. Karusti voisi siis sanoa, että olen vuokrattava työntekijä. Mutta ihan kiva, että jotain duunia! Ensi viikolla on sitten luvassa hieman tiedustelua oman alan puolelta;)

Huomenna onkin luvassa ensimmäinen duunpäivä uudessa työpaikassa! Tällä kertaa kauppana Helsingin keskustassa sijaitseva Sokos ja siellä lihatiskille sitten nököttämään päiväksi! Nököttämiselle tuskin ei ole aikaa koska mitä nyt kävin ennakkoon tsekkaamassa paikkaa niin aika hektiseltä näyttää meininki omaan kyäkauppaan verrattuna, jossa olen aiemmin työskennellyt! Odotan innolla, että kuinka monta julkkista bongaan työpäivän aikana! :D 

Eilinen päivä sisälsi onnistuneen työhaastattelun lisäksi vanhoja, sekä uusia ystäviä. Nähtiin Liisan kanssa Lasipalatsissa ja tuli taas puhuttua paljon ja paljon! Siinä yksi henkilö, jonka kanssa ei tule koskaan oltua hiljaa. Jos nyt paremmin mietitään niin eipä tainnut niitä hiljaisia hetkiä olla kyllä uudenkaan tuttavuuden kanssa! Leelan kanssa päätettiin lähteä pikniköimään. Hassua, että vaikka Leela on asunut pääkaupunkiseudulla koko elämänsä, haahuiltiin me silti Helsingissä kuin mitkäkin päättömät kanat. Mutta ei se mitään! Tuleepa tutustuttua paikkoihin. Piknik venähtikin lopulta oikein somaan karaokebaariin, joka ulkoa päin saattaisi näyttää pelkästään isolta yleisvessalta. Hitsit, kun en älynnyt ottaa kyseisestä paikasta kuvaa. Paikka oli muuten jees ja kotoisa, mutta kotoisuus hävisi siinä vaiheessa kun sai huomata, että yksi bisse maksaa 5,70!

Siisti kirkko tuli bongattua piknik-puistoa etsiessä!

(Tässä katson samalla kun kirjoittelen Euroviisuja ja kyllähän tuo näyttää siltä, että Ruotsi vie voiton. Ei siinä mitään! Oon miettinyt, että pitäisiköhän mennä katsomaan Ruotsiin kyseisiä kisoja ensi vuonna?)

Tänään heräsin jotenkin ihmeellisesti vasta 12 jälkeen! En tajua. Menin nukkumaan klo 23 aikaan edellisenä yönä, mutta silti näköjään nukutti?! Ehkä minua sitten oikeasti väsytti kun oli niin hankalaa herääminenkin kyseisenä aamuna. Tänään en olekaan tehnyt oikeastaan mitään. Tai olen, mutta kaikki tekeminen on ollut tietokoneen äärellä. Klo 19 aikaan päätin, että minun on pakko ulkoistaa itseni hetkeksi. Otin ensimmäisen vastaan tulleen ratikan, joka lähti viemään minua Töölöön päin! H&M:ssä komeileva bleiseri houkutteli minua yhäkin, mutta yritin parhaani mukaan vältellä keskustaa etten joutuisi kiusauksen uhriksi. Randomisti valittu ratikka päätti silti viedä minut keskustaan ja sittenhän minä lankesin...

Tuo bleiseri on vaan niin kiva!! Tuohan ei ole aivan sama bleiseri, mistä otin kuvan edelliseen päivitykseen. Tämä komistus oli tullut eilisen aikana hyllyihin ja hänestä tuli minun uusi suosikkini. Pitkän aikaa keikkaroin ja mietin bleiserin ostamista. Katsoin hintalappua ja muistelin mielikuviini painautunutta tiliotettani. Ei mukava yhtälö! Lopulta melkein itkuun romahtamaisillani vein bleiserin takaisin hyllyyn ja lähdin kaupasta.. BYÄÄH!!

Alkaa jo itkettää kun muistelen tätä minun kamalaa kokemustani. Taidankin siis keskittyä nyt Euroviisuihin ja itkeä itseni sitten uneen, jotta huomenna jaksan mennä töihin. 

Hasta la vista beibet!